Suvun historiaa

Tuomaalan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen eteläisellä rinteellä, liki Lakkolan kylää. Aleksis Kiveä mukaillen tämä kuvaa Tuomaalan taloa 1800-luvun alussa.

Tuomaalan tila oli 1900-luvun alussa itse asiassa jaettuna kahtia, Etu- ja Taka-Tuomaalaksi. Etu-Tuomaalan isäntäväkenä olivat Juho Kustaanpoika Tuomaala ja hänen vaimonsa, Lammin puolelta löytynyt Ida Maria, omaa sukua Mäyrä. Taloon syntyi tuolloin viisi tyttöä ja kolme poikaa. Vanhin lapsista oli Lyyti, sitten syntyivät Hilma ja Lempi. Kun Juho palasi elopellolle neljättä tulokasta katsomasta, näki elonkorjuuväki kuhilaitten takaa harppovan isännän olemuksesta, että uutta isäntää ei taloon ollut vieläkään tulossa. Tyttö sai nimen Tyyne. Seuraava lapsi oli poika, jolle annettiin isännän tunteiden tilaa kuvaava nimi Toivo. Lisää lapsia oli vielä tulossa: Helmi, Hugo ja pahnanpohjimmainen Oiva.

Tuomaalan suvun vaakunan on laatinut kuvataiteilija Anna-Liisa Kankaanmäki. Vaakunan paljastivat 4.8.2018 taiteilijan isä Arto Kankaanmäki ja Tuomaalan talon nykyinen isäntä Ismo Tuomaala. Vaakunassa on kultaisessa kentässä paalu ja lakio, molemmat ovat vihreitä ja muodostavat T-kirjaimen, sekä kahdeksan kultaista tähkäpäätä asetettuna 5 + 3. Vaakunataiteilija totesi, että tavoitteena oli saada mukaan Tuomaalan T, maatalous ja viisi tyttöä sekä kolme poikaa heraldiikan sääntöjä noudattaen.

Vaakuna on rekisteröity Suomen Heraldisen Seuran luetteloon numerolla 2031.